Unelmahevoseni

Minulta toivottiin postausta jossa kertoisin unelmieni hevosesta. Tässä sellainen nyt sitten tulee!

Unelmahevosenani ajattelen nyt sellaista hevosta, jonka voisin tälläkin hetkellä haluta omakseni. Unelmahevoseni ei siis välttämättä ole se maailman kallein ja hienoin hevonen, vaan sellainen joka sopisi minunlaiselleni ratsastajalla. Ajattelen nyt siis asiat realistisesti. Tällainen hevonen voisi siis vaikka oikeasti olla olemassa.

Unelmieni hevonen olisi rodultaan jonkinlainen puoliverinen tai joku samantyyppisen ulkomuodon omaava risteytys. Se olisi melko pienikokoinen, noin 150-160cm korkea. Olen itse melko lyhyt, joten pienempikokoisten hevosten ratsastaminen on paljon helpompaa. Ikää hevosella voisi olla 7-13 vuotta.


Peggyn ulkomuoto on mielestäni juuri sopiva ja korkeuttakin löytyy mukavasti. :)


Unelmieni hevonen olisi todennäköisesti tamma, koska niiden luonne on yleensä niin kupliva ja mielenkiintoinen. Ruunissakaan ei ole kyllä mitään vikaa, mutta oria en haluaisi. Mantelissa on tarpeeksi oria minulle! Hevosen värillä taas ei ole suuresti väliä. Jos joku väri pitäisi valita, niin joko musta tai ruunikko. Tai ehkä joku niiden yhdistelmä!


Ferry on kyllä hienon värinen poni!

Unelmieni hevosella saa olla luonnetta, mutta se ei saisi purra tai potkia. Luonteen pitäisi tulla ennemminkin esiin ratsastaessa, missä hevosen ei mielestäni tarvitse antaa mitään ilmaiseksi. Sillä saisi olla hyviä ja huonoja päiviä, aivan kuten ihmisilläkin. Käsittelyn pitäisi kuitenkin olla siinä määrin mutkatonta, että kaikki perustoimenpiteet onnistuisivat ongelmitta, kuten kengitys ja lastaus. Unelmieni hevosen yksi tärkeä luonteenpiirre olisi sosiaalisuus. Minä tykkään sellaisista halattavan mallisista heposista.

Unelmieni hevonen ei ole mikään pelkuri. Haluan että hevosharrastukseni on monipuolista, joten hevosen pitäisi soveltua moneen eri lajiin. Erikoisesteet tai kouluaidat eivät saa olla mitään paniikin aiheuttajia.

Unelmieni hevoselta löytyy liikettä, mutta sitäkään ei saa olla liikaa. Olen nähnyt muutamia kouluhevosia joiden ravi on vaan niin uskomattoman suuri, että se ei enää edes miellytä silmääni. Sellaisessa ravissa en kyllä pystyisi edes istumaan. Sellaiset rennot ja letkeät liikkeet, kiitos!


Arvidilla on upeat liikkeet!

Koulussa unelmieni hevonen olisi HeA-VaB tasoinen. Haluaisin sen ehdottomasti osaavan laukanvaihdot, avo- ja sulkutaivutukset sekä muut ns. perusliikkeet, mutta hevosen ei kuitenkaan tarvitsisi olla valmis mihinkään vaikeisiin kouluratsastusluokkiin, sillä enhän minäkään ole. Esteillä taas ponnua saisi olla ainakin 100 luokkiin saakka.  Kenttäratsastus kiinnostaa minua jonkin verran, joten senkin lajin kaikki osa-alueet pitäisi sujua ilman suurempia ongelmia.

Tällainen heppanen kyllä kelpaisi, mutta kaikkea ei voi saada. Minkäslaisista hevosista te pidätte? Oletteko yhtään samoilla linjoilla kanssani? :)

Kuusenhakumatkalla

Ihana abivuosi ja lähes tyhjä koeviikko! <3 Torstaina täytyy käydä sutaisemassa yksi matikankoe, mutta muuten mulla onkin vapaa viikko. Lauantaina sitten jo joulujuhla. Aika kuluu kyllä pelottavan nopeasti...

Tänään aamupäivällä lähdettiin Lennyn kanssa pienelle metsäretkelle etsiskelemään meille joulukuusta, tosin vasta ihan alustavasti. Eipä sieltä tietenkään mitään kunnollista löytynyt, joten täytyy varmaan lähteä huomenna uudestaan... Mutta onneksi edes kunto kasvaa tuolla hangessa rämpiessä!


Melkein koko koira upposi hankeen! :D





Kengätkin oli täynnä lunta...



Teiltä kaivattaisiin muuten kaikenlaisia postausideoita. Mistä haluaisitte minun kertovan teille? Laittakaa reippaasti ideoita tulemaan kommentilla! :)

Hiihtistä!

Kuvat ja videot (c) Eve, kiitos!

Oli kyllä sairaan hauskaa! Kavereina tottakai Ella & Otto.

Oletteko te koskaan päässeet kokeilemaan hiihtoratsastusta? :)

Ajatuksia joulusta

Jos on liian vähän aikaa,
kokeilehan tätä taikaa:
Kääri kiire joulusukkaan,
sano sille:Mene hukkaan!
Johan loppuu turha touhu,
saapuu rauhallinen joulu!

Joulu merkkaa meille kaikille erilaisia asioita. Joillekkin tärkeintä on yhdessä oleminen läheisten kanssa, toisille lahjat ja kolmannelle ruoka. Joku saattaa pitää joulua turhana hömpötyksenä ja stressin tuottajana. Nyt ajattelinkin kertoilla teille vähän omia ajatuksiani joulusta ja kaikesta siihen liittyvästä.

Lapsena joulu oli minulle vuoden suosikkipäivä. Kirjoitin aina joulupukille kirjeen ja aattona odotin malttamattomana että pukki saapuu. Lahjat olivat silloin se joulun tärkein juttu, eikä millään muulla olut niin kauheasti väliä. Nykyään ajatukseni joulusta ovat vähän muttuneet, mikä on ehkä ihan suotavaa. Meidän perheessämme joulu ei ole mikään kovin suuri juhla. Meillä ei ole mitään erikoisia perinteitä tai muutakaan ihmeellistä. Joulu on vain päivä jolloin saa syödä hyvää ruokaa, antaa ja saada lahjoja sekä oleilla perheen kanssa.

Vaikka perheessämme joulu ei ole mikään erikoisen suuri juhlapäivä, niin pidän silti joulusta ja sen luomasta tunnelmasta. Nykyään minulle joulussa tärkeintä on jouluruoka. Ehkä vähän tyhmää ja tunteetonta, mutta niin se vain on. Voisin syödä perunalaatikkoa vaika koko vuoden, ja kaikki muutkin perinteiset jouluruoat maistuvat kyllä. Myös erilaiset suklaakonvehdit ja muut herkut löytävät tiensä minun suuhuni. Jouluna on ihanaa kun saa syödä niin paljon kuin jaksaa, eikä kaloreita tarvitse laskea.

Jouluahjojen ostelu on mielestäni mukavaa, enkä minä ota siitä mitään kamalaa stressiä. Yritän ostaa aina lahjan tai pari perheelle sekä parhaille kavereille. Joulukorteista minä taas en niin välitä. Itsetehdyissä korteissa on kyllä mukavaa tunnelmaa, mutta kaupasta ostetut kortit eivät lämmitä kauheasti. Itse annan aina omatekemän joulukortin lahjan mukana, mutta muuten en paljoa kortteja väkertele. Koulussa toivotan kavereille hyvää joulua suullisesti, ja kaukana asuville kavereille laitan hyvän joulun toivotukset yleensä tekstiviestillä.

Tällaisia ajatuksia minulla on joulusta. Mitäs mieltä te lukijat olette, onko joulu mukava juhla vai voisiko sen kenties sivuuttaa kokonaan?

Mul on normipäivä

Oikeastaan niitä normipäiviä on ollut aika monta peräkkäin.

Ferryllä olen ratsastellut pellolla pienessä hangessa ja pappa on ollut ihan innoissaan. Minulla piti olla maanantaina estevalmennus, mutta en päässytkään osallistumaan kun hepan jalka oli vähän turvoksissa. Harmi, mutta toivotaan Arvidille pikaista paranemista. :)

Tänään pääsin kuitenkin Majoille tunnille. Minulla oli tarkoituksena tehdä tallireissusta pienimuotoista kuvapostausta, mutta ratsastuksen jälkeen kamera ei enää suostunutkaan tarkentamaan lainkaan. Minulla ei ollut aikaa ruveta tutkiskelemaan sen enempää mikä kamera vaivaa, joten kuvasaldo jäi nyt melko suppeaksi. Aina kun yritän tehdä jotain vähän erikoisempaa postausta niin käy näin, ärsyttävää! Mutta ei saa masentua, joten näillä kuvilla mennään!

Ratsuna minulla oli tällä kertaa suurisydäminen suomenhevosruuna Pulle. Tämän herran luonne on kyllä aivan uskomaton, ja kuten kaikki voivat huomata, Pulle on maailman söpöin!

  



Olin kerrankin ajoissa tallilla ennen tunnin alkua ja sain rauhassa hoidella hepan. Kuudelta oltiinkin sitten valmiina päivän riemuihin.

Tällä kertaa vuorossa oli estetnti. Aiheena suoraa ratsastaminen. Tehtävä näytti suunnilleen tältä:

Tuo söherrys on kyllä kamalin ikinä... Yritin kuitenkin ruskeilla ohuilla viivoilla selvittää teille meidän kolmea eri ratsastusreittiä. Ensin tultiin jokainen reitti läpi muutamaan kertaan puomeilla kaikissa askenlajeissa. Pulle mutkitteli jonkin verran, mutta joka keran jälkeen suoruus parani.

Harjoituksen onnistuttua puomeilla, nostettiin esteet n.50cm korkeiksi kavaleteiksi. Esteillä tultiin samat reitit muutamaan kertaan. Viimeisestä kierroksesta voin sanoa että se oikeasti onnistui ja Pulle laukkasi ja hyppäsi suoraan, vaikka tavallisesti sa kaatuukin jonkin verran oikealle.

Loppuun hypättiin vielä muutamaa estettä vinoilla lähestymisillä ja vaihdettiin aina esteen päällä laukka. Alkuvaikeuksien jälkeen sain laukat vaihtumaan ja Pullen lähestymään esteitä rungostaan suorana. Ihan hyvä mieli siis jäi tunnista. En ole ratsastanut Pullella noin vuoteen lainkaan ja edellisestä hyppykerrasta on vierähtänyt jo muutama vuosi. Siihen nähden voin olla varsin tyytyväinen.



Pulle oli vaan niin söpö että nauratti selässäkin! :D