Blogille uusi nimi?

Viikkojen varrella olen mietiskellyt blogille uutta nimeä. Mitään kovin ihmeellisiä ideoita ei ole tullut, mutta muutaman ehdotuksen olen kuitenkin keksinyt. Lisäsin sivupalkkiin kyselyn, jonka avulla voitte kaikki kertoa mielipiteenne nimimuutokseen. Jos jollain on oma ehdotus blogin uudeksi nimeksi niin kertokaa se ihmeessä!

Nyt vain kaikki äänestämään kyselyssä!

Opiskelua

 

Viime päivät olen yrittänyt imeyttää tietoa päähäni parhaani mukaan, sillä huomenna alkavat minun osaltani kevään kirjoitukset. Ensin vähän äidinkieltä, sitten psykologiaa ja lopuksi vielä pitkää matikkaa, mikä tällä hetkellä pelottaa ehdottomasti eniten. Lukeminen on vaan minulle jotenkin äärettömän vastenmielistä. Tiedättekö sen tunteen kun sinulla ei ole mitään tekemistä, mutta et silti halua lukeakaan. Kamalaa! Viikonloppuna olenkin kierrellyt lukemista käymällä siskon kanssa 10 kilometrin hiihtolenkillä sekä vähän retkeilemässä metsässä minisuksien kera.

 

Ferry on taas ihan elävien kirjoissa, hengitys on normaalia enkä ole kuullut sen yskivänkään. Lääkettä se saa syödä vielä jonkun aikaa ja määrää vähennetään pikkuhiljaa. Mantelillekkin kuuluu hyvää, siitä vaan harvemmin on mitään erityistä sanottavaa.

 

Tämä postaus taisi nyt olla suurinpiirtein tässä, sillä kirjoitukset vievät nyt suurimman osan ajasta enkä sen vuoksi ole tehnyt mitään kovin kiinnostavaa. Puhelin ei edelleenkään suostu jakamaan kuvia picasaan joten sieltäkään ei irtoa mitään materiaalia. Jos teillä on jotain erikoispostausideoita niin kertokaa ihmeessä, niitä voin yrittää toteutella lukemisen lomassa tai viimeistään sitten kirjoitusten jälkeen. 

Hengitysvaikeuksia

Minun piti julkaista tämä postaus jo eilen, mutta jostain syystä en saa puhelinta yhdistettyä tietokoneeseen enkä ladattua sen sisältämiä kuvia picasaan. Nyt siis joudutte tyytymään lähes kuvattomaan postaukseen.

 

Eilen iltapäivällä ajattelin lähteä Ferryn kanssa vähän lenkkeilemään, mutta poni yski niin paljon että meidän lenkki typistyi muutaman sadan metrin kävelyksi. Illalla kun menin ruokkimaan poneja, huomasin että Ferry yskii edelleen ja sen hengitys oli todella vaivalloista. Poni joutui käyttämään kaikkia lihaksiaan jotta se sai happea. Se ei myöskään syönyt ruokiaan, mikä viimeistään oli merkki siitä että kaikki ei ole kohdallaan. Ruumiinlämpö oli normaali, joten päätettiin soittaa äidin kanssa eläinlääkäri paikalle.

 

Eläinlääkäri sanoi että oireet johtuvat todennäköisesti Ferryllä jo todetusta keuhkoputkien ahtaumasta. Hän antoi ponille kortisonipiikin ja se paransi Ferryn hengitysääniä jo muutamassa minuutissa. Ohjeeksi saatiin seurailla tilannetta vuorokauden verran ja jos oireet eivät vähene niin on syytä antaa ponille pidempivaikutteinen kortisoni suun kautta.

 

Aamulla kävin ruokkimassa ponit ja Ferry oli jälleen oma itsensä. Se hengittää edelleen ehkä hieman normaalia raskaammin, mutta on kuitenkin todella paljon paremmassa kunnossa kuin eilen ja ruokakin maistuu. Uudelle eläinlääkärikäynnille ei siis toivottavasti ole tarvetta. Nyt meidän täytyy yrittää pitää pölyn määrä mahdollisimman minimissä, sillä se rasittaa hengitysteitä entisestään. Viime kesänä ei tullut mitenkään kovin laadukkaita heiniä, joten ne täytyy nyt kastella. Jos ponit syövät ulkona niin kasteleminen ei tosin oikein onnistu, mutta tallissa kyllä. Ventipulmin syömistä Ferry saa jatkaa niin pitkään kuin tarve vaatii. Lääkkeen tarkoitus on laajentaa keuhkoputkia mikä helpottaa hengitystä. Eiköhän Ferry ala tästä taas toipumaan! :)

 

 

Nyt siirrytään näistä ei niin iloisista aiheista vähän mukavampiin, nimittäin posti kuljetti minulle eilen tällaisen ihanaisen mekon ylppäreitä varten. Tykkään kovasti!

 

Video!

Kuvailin eilisestä päivästä teille taas jonkinlaista videopostausta, sillä videot ovat saaneet aika paljon suosiota täällä blogissa.

Eilen oli siis myös estevalmennus, josta on pätkiä myös videolla. Valkassa ratsastin Arvidilla, jolla on siis takana muutaman kuukauden hyppytauko. Aluksi poika oli aivan liian täynnä virtaa, mutta rauhoittui onneksi loppua kohden. Ensimmäisillä hypyillä Arvid oli ihan hukassa eikä meinannut muistaa miten se hyppääminen hoituikaan, mutta pikkuhiljaa heppa alkoi saada vähän juonen päästä kiinni. Itse en vain näe paikkaa ollenkaan, mikä on varsinkin tuollaisen nuoren hevosen kanssa vähän ongelmallista. Tähän ei auta kun treeni, treeni ja treeni. Kyllä minunkin silmä jossain vaiheessa alkaa hahmottaa etäisyyttä, sillä on se hahmottanut ennekin. Nyt oon vaan joku tällainen suvantovaihe päällä.

Mutta tämän enempää en selittele vaan loput näettekin videolta. Valkkaa kuvasi Ella, kiitos!

 

Mitäs piditte?

Shoppailua ja heppailua

Eilen illalla kävin siis katsomassa Johanna Vuoksenmaan käsikirjoittaman elokuvan 21 tapaa pilata avioliitto ja voin sanoa että oli todellakin katsomisen arvoinen leffa! Olen kyllä todellinen Johanna Vuoksenmaa-fani. Hänen huumorinsa on aivan mahtavaa ja hänellä on myös loistavia oivalluksia tavallisesta elämästä. Jos ette ole vielä nähneet kyseistä leffaa niin menkää ihmeessä katsomaan.

 

Tänään lähdettiin sitten siskon kanssa Tuuriin shoppailemaan. Omaan ostoskoriin tarttui seuraavat tuotteet:

 

Klikkaa mua ja Helsingin herra sarjojen tuotantokaudet. Klikkaa mua on kyllä jo kertaalleen nähty, mutta Johanna Vuoksenmaan ohjaus ja käsikirjoitus pitää nähdä uudestaan. Helsingin herraa en ole vielä katsonut, mutta odotukset ovat kylä korkealla.

 

Perus Nivean puhdistusemulsio ja joku Max Factorin uutuus ripsari.

Umbron collegehousut. Kerrankin löysin pöksyt joissa on vain vähän liian pitkät lahkeet. Yleensä näille tappijaloille ei löydä mitään sopivia housuja.

Nahkapaikasta löysin alennuksesta rahapussin sekä laukun. Hintaa näille kertyi yhteensä vain 16e!

Ostosreissun jälkeen kävin vielä Majoilla ratsastamassa Oton. Menin jälleen vain ihan perustyöskentelyä kaikissa askenlajeissa sekä tein muutamat väistöt ja ylitin maapuomin pariin kertaan. Otto toimi superhyvin, vaikka se sinkoilikin jälleen kaikista rasahduksista. Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen että viikon jokaisella ratsastuskerralla olen saanut Oton taipumaan kumpaankin suuntaan sekä muokattua sen kaulan pituutta todella hyvin. Silloin kun Otto ole sinkoamassa minnekkään niin se kuuntelee todella hyvin ja tekee parhaansa.

Potsi ei ollut tänään oikein kuvaustuulella :D

Tällä viikolla olen yrittänyt postailla päivittäin, vaikka kuvamateriaalia ei ole aina ollut kovinkaan paljoa. Kysynkin nyt teiltä lukijoilta, haluatteko postauksia aina jos olen tehnyt jotain hiemankin tavallisuudesta poikkeavaa vai postailenko ainoastaan silloin kun minulla on kuva- tai videomateriaalia? Kertoilkaa kaikki mielipiteitänne jotta saan blogia kehitettyä. :)