maanantai 17. syyskuuta 2012

Manteli II

Olen jo kertonut teille tässä postauksessa vähän minun ja Ferryn historiasta, joten ajattelin että nyt voisi olla Mantelin vuoro. Mantelin olen tuntenut vasta reilun neljän vuoden ajan eikä siitäkään ajasta ole kovinkaan paljoa mitään erikoista kerrottavaa, mutta voin yrittää kertoa tuosta pienestä poniherrasta kaiken mitä tiedän.

Manteli on siis kantakirjattu ori, mutta sen astutuslupa on päättynyt jo viime vuosituhannella. Kun Manteli tuli meille kesäkuussa 2008 ei olisi voinut uskoa että se on joskus pyörinyt näyttelykehässä. Se oli lihakseton, kaviot olivat karmeassa kunnossa ja kunto muutenkin melko heikko. Suoraa sanottua Manteli näytti ihan lehmältä.


Ei mikään lihaskimppu


Ja mitkä kaviot..

Alkuaikoina Mantelilla oli kuitekin aika paljon orimaisia piirteitä. Se esimerkiksi hyppi pystyyn varsinkin Ferryn lähettyvillä. Johtajuudesta ei kuitekaan ollut mitään epäselvyyttä: Ferry hyppäsi kerran Mantelin eteen laitumella ja siitä lähtien Manteli on ymmärtänyt paikkansa. Joskus se tosin menee ärsyttämään Ferryä, mutta saa kyllä aika pian lähtöpassit.



Mantelin ilmeet ovat aina loistavat :D


Yksi muutos minkä Manteli joutui meille tultuaan kokemaan oli otsatukan leikkuu. Valitettavaa minunkin mielestäni, mutta koska ponilla on todella huono näkö, on pitkän ja paksun otsatukan pitäminen mahdotonta.


Ennen..


...ja jälkeen

Meillä ollessaan Manteli on oppinut laukkaamaan, mitä se ei oikeasti vielä tullessaan osannut. Se on saanut kokeilla myös kaikkea muuta mukavaa - sekä uutta että tuttua.


Vähän lihastreeniä





Tämän enempää minulla ei taida olla Mantelista kerrottavaa. Loppuun kuitenkin vielä muutama kuva! :)






Kuvat (c) Ella tai minä

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Normipäivä videona

Eilen ja tänään ratsastin taas Ferryllä. Eiliseltä ei ole minkäänlaista materiaalia, mutta tämän päivän maastolenkistä + joistain tallitöistä tein pienen videokoosteen.

Kommentoikaa mitä piditte! :)


perjantai 14. syyskuuta 2012

Kouluvalmennuksessa

Tänään vietin tallilla Ähtärissä kyytiongelmien takia yhteensä yli 7 tuntia, kun jouduin menemään sinne jo kahdeltatoista ennen äitini töiden alkua. Tuntini alkoi kuitenkin vasta vähän ennen kuutta, joten päätin käyttää aikani hyödyksi lukemalla terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin maneesin vessassa. Paikkavalinta johtui siitä, että se on koko paikan ainoa lämmin tila. :D

Valmennukseen osallistuin samaisella ponilla kuin keskiviikon tunillekkin. Aloitettiin tunti verkkaamalla melko itsenäisesti kaikissa askenlajeissa. Käynnissä ja ravissa Bella oli vähän jäykkä ja hidas pohkeelle, mutta laukka onnistui ihan hyvin.
Pienten välikäyntien jälkeen ryhdyttiin tekemään avotaivutuksia käynnissä ja ravissa. Ne menivät ihan hyvin, mutta Bella olisi voinut olla vielä vähän syvemmässä muodossa. Laukassa tehtiin todella loivaa avoa. Tarkoituksena oli oikeastaan vaan saada hevonen laukkaamaan ihan suorana, eikä niin, että sen takapää on koko ajan vähän uran sisäpuolella. Laukassa Bella oli lopussa todella hieno. Se kantoi itsensä todella hyvin ja teki kaiken pyydettävän pienillä avuilla.
Kokonaisuudessa valmennus meni ihan hyvin, vaikka keskiviikon tunnilla Bella olikin ehkä vielä vähän parempi. Mukavaa kuitenkin oli taas kerran!

Tämän päivän valmennuksesta ei valitettavasti ole kuvia, mutta saatte katsella Ellan ottamia otoksia keskiviikolta.







Väistöä


torstai 13. syyskuuta 2012

Maastoesteitä

Eilen olin taas koulutunnilla pitkästä aikaa nf.-tamma Bellalla. Aiheena olivat vastalaukat ja väistöt. Poni kulki tunnin edetessä aina vaan paremmin ja paremmin. Voin kyllä olla todella tyytyväinen tuntiin kaikin puolin.

Kuvia en ole vielä saanut kyseiseltä tunnilta, mutta saan ne toivottavasti mahdollisimman pian.


Tänään pääsin sitten pomppimaan maastoesteitä kaverini hevosella Otolla. Tarkoituksena oli treenailla tuleviin maastoestekisoihin, joihin minun on aikomus osallistua sillä.

Hyppääminen sujui hyvin, vaikka maastoradalla pitikin välillä vähän varoa märkiä paikkoja. Otto oli oma hieno itsensä ja isommatkin esteet tuntuivat pieniltä kun niitä on yleensä tottunut katselemaan maasta tai Ferryn selästä.

Kaverini oli kuvaamassa ja nyt saattekin katsella päivän kuvasatoa.



Voiko suloisempaa hyppytyyliä olla? :D




Minun henkilökohtainen kauhuesteeni eli pöytä ilman ongelmia! :)





Kuvat (c) Ella



Kahden onnistuneen ratsastuspäivän jälkeen onkin hyvä suunnata nukkumaan ja kerätä voimia huomista kouluvalmenusta varten. Siitä lisää sitten myöhemmin.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Muistellaan vähän menneitä

Tässä postauksessa ajattelin muistella vähän menneitä. Ajattelin että voisin kertoa teille minun ja Ferryn yhteisestä historiasta, joka muuten alkoi jo yli 10 vuotta sitten.

Näin Ferryn ensimmäisen kerran jo 5 tai 6 vuotiaana (en muista tarkalleen) Se asusteli silloin Virroilla tallilla missä aloitin ratsastusharrastukseni. Ensimmäisen kerran pääsin ratsastamaan ponilla ehkä noin vuoden päästä ensinäkemisestä.


Ferry 14v. ja Pauliina 8v.
Ferry oli ensimmäinen poni jolla laukkasin. Muistan vieläkin sen tunteen kun Ferry nosti ensimmäisen kerran laukan ja tunsin vauhdin hurman. Sitä ei voi unohtaa.

Ferry muutti muistaakseni vuonna 2003 Loviisan lähelle sen syntymäpaikkaan. Kävin siellä kahtena vuonna leirillä ja sain ratsastaa Ferryllä.


Ferry johtajaa laumansa keskellä Loviisassa.


Leirillä kesällä 2006
 Syksyllä 2006 Ferry tuli erinäisten syiden takia meille. Se muutti asumaan ratsastuskoululle Ähtäriin. Ferryn saapuessa en ollut lainkaan hyvä ratsastamaan. Osasin kyllä mennä kaikkia askenlajeja ja hypätä pieniä esteitä, mutta mikään taituri en todellakaan ollut. Alkuaikoina meidän menomme ei näyttänytkään kovin hienolta, mutta kehityimme kuitenkin nopeasti.

Ensimmäistä kertaa 80cm kesällä 2007


2007
"Uramme huipulle" olimme ehkä vuonna 2008. Silloin Ferry myös muutti meille kotipihaan asumaan.

Kesä 2008

Kesä 2008
Ensimmäistä kertaa maastoesteillä.


Syksy 2009

Talvi 2009-2010

Vieläkin opimme Ferryn kanssa uutta toisistamme ja teemme asioita joita emme ole ennen edes yrittäneet.


Kevät 2012
 

Kesä 2012

 

Nyt kun ajattelen menneitä, niin voin todeta, että Ferry on kyllä opettanut minua enemmän kuin mikään muu hevonen.

Ferry on minulle rakkain poni koko maailmassa. <3

Hagelunds Feradach <3