Katin estevalmennus

Edellisestä hyppykerrasta yli kuukausi ja edellisestä Pisaralla ratsastuksesta lähemmäs vuosi, mutta näillä mennään!

Tänään Kati Mallat oli taas valmentamassa Majoilla. Ratsuna minulle ennestään hyvin tuttu sh-tamma Pisara, mutta en ole päässyt menemään tammalla piiiitkään aikaan. Nyt kuitenkin hevonen oli vapaana joten tartuin tilaisuuteen ja osallistuin sillä valkkaan.

Ryhmässä oli ainoastaan 3 ratsukkoa, joten ehdittiin hypätä aika paljon. Aloitettiin harjoitukset tulemalla suoraa linjaa, jossa oli kaksi puomia linjaan nähden vinossa. Tarkoituksena oli pitää hevonen hyvin molempien pohkeiden ja ohjien välissä suorana. Ravissa Pisara mutkitteli enemmän kuin laukassa, mutta täysin suoraan en saanut sitä tulemaan lainkaan. Pisaralla on tapana olla vähän vempula, ja nytkin minun oli välillä todella vaikea saada pohjeapuja läpi. Tamma kääntyi helposti puomien suuntaiseksi, vaikka se ei ollut tarkoitus.

Puomitehtävän jälkeen tultiin maneesin keskellä olevaa pientä kavalettia laukassa. änsimme radan poikki suoran linjan, hyppäsimme kavaletin ja vaihoimme sen jälkeen suuntaa. Tarkoituksena oli suunnanvaihdoksesta huolimatta pitää hevoset esteen molemmin puolin ja sen päällä suorina. Tässä tehtäväss Pisara pysyi hyvin suorana, mutta vasemmalta oikealle laukka ei tahtonut vaihtua.

Lopputunnin ajan ratsastimme erilaisia kaarevia ja suoria teitä, joilla oli tärkeää ratsastaa tarkasti. Pienikin linjan kadotus kostautui helposti. Aluksi teimme hieman hankalampia reittejä pienemmillä esteillä ja sitten lähestymisiä helpotettiin ja esteitä nostettiin. Pisara oli ehdottomasti positiivinen yllätys, vaikka tehtävät eivät sujuneetkaan samaan malliin kuin silloin kun ratsastin tammalla enemmän. Pisara kuitenkin hyppäsi rohkeasti ilman kieltoja, ja kuunteli suunnilleen samalla tavalla kuin ennenkin. Omassa ratsastuksessani olen kuitenkin huomannut yhden suuren heikkouden: jos en estettä lähestyessäni näe etäisyyttä, alan helposti tekemään liikaa pidätteitä ja kuoletan laukan. Se tuntuu jotenkin turvalliselta ratkaisulta, vaikka oikeasti minun pitäisi jatkaa samaa rentoa laukkaa loppuun asti. Arvidin kanssa minulla on aivan sama ongelma, ja haluan päästä siitä eroon. Kuitenkin kun hyppää yhtä harvoin kuin minä, niin hyppäämiseen on vaikea saada rutiinia. Tuntuu, että joka valmennuksessa ikään kuin aloitan alusta. Olisi hyvä päästä ratsastamaan esteitä useammin, mutta koska siihen ei ole mahdollisuutta, pitää minun yrittää kehittyä epäsäännölliselläkin hyppyrytmillä. Kyllä se on mahdollista aivan varmasti.

Loppuun videokooste valmennuksen loppu puoliskosta. Kuvat ja videot on ottanut Ella, kiitos. :)